Ke 3.9. Muorravaarakka-Sokosti-Muorravaarakka (17,7 km)

Lämpimän yön jälkeen ja hyvän sään vallitessa oli hyvät lähtökohdat suunnata päivärepun kanssa kohti alueen korkeinta huippua, Sokostia (718 m) alias Sakasti alias Sokoshotelli alias diskoteekki(?). Koska Startti viivästyi, matkaa taitettiin aika ripsakkaan. Tosin mustikkapysähdyksistä ei tingitty, eikä Junin valokuvausstopeista. Koska matkassa oli vain yksi reppu, piti kuoritakeista askarrella nyytit taukovaatteiden ympäri ja ripustaa ne vyötäröille hihnoilla. Lounastauko pidettiin Lumikurun viereisessä kuvankauniissa kurussa ja ruokana oli herkullista kanaa hapanimeläkastikkeessa by Real. Kurun loppupää oli haastavan jyrkkä, mutta maisemat sen jälkeen jälleen mahtavat. Riitelmäpäiden länsipuolelta mentiin ja maasto siellä ylhäällä oli kuin golfkentällä. Klo 16 maissa mietittiin Riitelmäpään rinteellä, ehtisikö viideksi Sokostin huipulle. TASAN klo 17 kosketettiin sitten  huipun kivikasaa, eikä edes yritetty. Epätodellista, mahtavaa. Ylhäällä suoritettiin parit tekstarit, puhelut ja Jukan Facebook-updatet. Lähellä Sokostia runsaana esiintyvä rakka (kivilouhikko) aiheutti Jukalle kipeät nilkat ja Junille oireilevan polven. Paluu sujui kuitenkin aikataulun paineessa vauhdikkaasti. Sokostin rinteellä satoi hetken ikävästi - hyvä että kuoritakit olivat mukana. Junin orastava flunssa sai tällä päiväretkellä kyytiä; illalla kurkkukipu oli tiessään, samoin Junin huopalippis. Oli jäänyt jonnekin tunturin rinteelle. Yöksi korvatulpat korviin ja Muorravaarakan autiotuvan ylälaverille hikoilemaan. Samat iloiset akat olivat tällä kertaa varauskammissa. Olivat käyneet Anteripäällä.

<- Edellinen sivu

Seuraava sivu ->